allmän [v]
- zujauchzen
- zujubeln
- zurufen
- Beifall rufen
- Beifall spenden

allmän [v]
- cheer
- acclaim

allmän [v]
- acclamer

allmän [v]
- acclamare

allmän [v]
- aclamar

allmän [v]
- toejuichen

allmän [v]
- aclamar

Presens particip; perfect particip; supinum
- tilljublande
- tilljublad
- tilljublat
Presens
- tilljublar
- tilljublar
- tilljublar
- tilljublar
- tilljublar
- tilljublar
Preteritum
- tilljublade
- tilljublade
- tilljublade
- tilljublade
- tilljublade
- tilljublade
Futurum
- ska tilljubla
- ska tilljubla
- ska tilljubla
- ska tilljubla
- ska tilljubla
- ska tilljubla
Konditionalis I
- skulle tilljubla
- skulle tilljubla
- skulle tilljubla
- skulle tilljubla
- skulle tilljubla
- skulle tilljubla
Perfekt
- har tilljublat
- har tilljublat
- har tilljublat
- har tilljublat
- har tilljublat
- har tilljublat
Pluskvamperfekt
- hade tilljublat
- hade tilljublat
- hade tilljublat
- hade tilljublat
- hade tilljublat
- hade tilljublat
Futurum exaktum
- ska ha tilljublat
- ska ha tilljublat
- ska ha tilljublat
- ska ha tilljublat
- ska ha tilljublat
- ska ha tilljublat
Konditionalis II
- skulle ha tilljublat
- skulle ha tilljublat
- skulle ha tilljublat
- skulle ha tilljublat
- skulle ha tilljublat
- skulle ha tilljublat
Imperativ
- -
- -
- -
- -
- -
- -